Topografiset kartat

Suomen topografia on muinaisen peruskallion ja viimeisimmän jääkauden voimakkaasti muovaama, ja sille on ominaista suhteellisen matala mutta pirstaleinen ja kumpuileva maasto. Valtaosa maasta sijaitsee alle 200 metrin korkeudella merenpinnasta, erityisesti etelän rannikon alangoilla, joita halkovat…

Keskimääräinen korkeus: 201 m

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen…

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Helsingin maa-alueen maantieteellinen keskipiste on Viikissä. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta, ja korkein maastokohta on Malminkartanonhuippu, joka nousee 90 metrin korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos…

Keskimääräinen korkeus: 8 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Espoon jylhän ja kallioisen topografian kivilajit ja rakenteet ovat syntyneet 1880–1650 miljoonaa vuotta sitten. Nykyiseen ympäristöön on vaikuttanut etenkin viimeisin jääkausi – mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Espoon alueelta noin 13 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä merenpinnan alta…

Keskimääräinen korkeus: 22 m

Keskimääräinen korkeus: 133 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 180 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 134 m

Muinais-Päijänteenä tunnettu järvivaihe syntyi noin 8 500 vuotta sitten (noin 6500 eaa.), kun Muinais-Koliman vedenpinta kohosi Kärnänkosken korkeudelle ja Kolima yhtyi Päijänteeseen. Koliman nopeampi vedenpinnan nousu Päijänteeseen verrattuna johtui seudun epätasaisesta maankohoamisesta.…

Keskimääräinen korkeus: 117 m

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Keskimääräinen korkeus: 47 m

Keskimääräinen korkeus: 133 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Uudenmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 115 kilometriä. Etelässä maakunnan manneralue ulottuu leveysasteelle 59°48 ja pohjoisessa vastaavasti leveysasteelle 60°50. Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on talvipäivänseisauksessa noin 6,9° ja…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 2 m

Iijoki (ruots. Ijo älv) on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Oulun Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee Perämereen Iin kirkonkylän eli Iin…

Keskimääräinen korkeus: 145 m

Keskimääräinen korkeus: 107 m

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Keskimääräinen korkeus: 22 m

Keskimääräinen korkeus: 92 m

Keskimääräinen korkeus: 15 m

Hämeenkyrön pohjoisosan poikki kulkee harjujakso, joka jatkuu Hämeenkankaana Ikaalisten puolelle ja edelleen Kankaanpään suuntaan. Kyrösjärvestä lähtevä Pappilanjoki puhkaisee harjun muodostaen Kyröskosken, jonka putouskorkeus on 21,5 metriä. Harjun liepeillä Hämeenkyrön länsiosassa on laajoja…

Keskimääräinen korkeus: 109 m

Keskimääräinen korkeus: 37 m

Savivuoren ulkoilualueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark. Radalla on runsaasti puustoa ja korkeuseroja. Rata on suunniteltu ja tehty kahdessa osassa. Radan pisin väylä on 243 metriä. Koko radan ihannetulos on 59 heittoa.

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 13 m

Kokkolan keskustaa halkoo maankohoamisen seurauksena kutistunut kaupungin salmi ”Sunti”, joka on useiden ruoppausten myötä saanut nykyisen pientä jokea muistuttavan muotonsa. Salmen pinnan korkeus on vakautettu padolla. Suntin valuma-alue on pinta-alaltaan 28 km2 ja keskivirtaus 250 litraa sekunnissa.

Keskimääräinen korkeus: 28 m

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Läntisen Alavuden selänteiden suhteelliset korkeudet jäävät tavallisesti alle kymmenen metrin. Itäisellä mäkimaalla 20–30 metrin korkeuserot ovat tavallisia. Kalliopaljastumia on runsaasti. Kallioiden väliin on usein patoutunut pieni lampi. Laaksot ovat pienehköjä, joten luonto ei ole tarjonnut…

Keskimääräinen korkeus: 135 m

Keskimääräinen korkeus: 250 m

Keskimääräinen korkeus: 30 m

Keskimääräinen korkeus: 4 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 190 m

Saimaan kautta kulkee kaupallista vesiliikennettä, joka toimii Vuoksen vesistöalueen sisällä Saimaata suuremmalla alueella. Sen sisäisellä liikenteellä on aluskokoon kohdistuvia rajoitteita, jotka riippuvat vesiväylien syväyksistä, kanavien leveydestä, siltojen korkeudesta ja ulkomaanliikeneteen…

Keskimääräinen korkeus: 82 m

Porttipahdan tekojärvi, myös lyhyesti Porttipahta, on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34–214 km². Tekojärven täyttö alkoi vuonna 1967 ja se valmistui vuonna 1970. Porttipahdan…

Keskimääräinen korkeus: 267 m

Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta Haukivedestä mm. Kyrönsalmen…

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Oulujärvellä on kirjattu muistiin vedenkorkeuksia vuodesta 1896 lähtien. Joitakin havaintoja puuttuu 1920-luvulta ja vuodelta 1954. Oulujärveä on säännöstelty vuodesta 1951 lähtien Jylhämän voimalaitoksen ja Oulujoen seitsemän muuta voimalaa ajatellen. Säännöstelyn alkamisen jälkeen järven…

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 118 m

Keskimääräinen korkeus: 252 m

Keskimääräinen korkeus: 140 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 261 m

Keskimääräinen korkeus: 296 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 186 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 272 m

Keskimääräinen korkeus: 293 m

Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä noin 30 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa…

Keskimääräinen korkeus: 237 m

Keskimääräinen korkeus: 224 m

Keskimääräinen korkeus: 47 m

Keskimääräinen korkeus: 256 m

Keskimääräinen korkeus: 209 m

Keskimääräinen korkeus: 203 m

Keskimääräinen korkeus: 10 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 29 m

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Keskimääräinen korkeus: 101 m

Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavallan Merstolaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on…

Keskimääräinen korkeus: 48 m

Pirkanmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 170 kilometriä. Etelässä Pirkanmaa kurottaa aavistuksen verran 61. leveysasteen eteläpuolelle ja pohjoisessa vastaavasti puoleenväliin 62. leveysastetta (leveysasteelle 62°30). Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on…

Keskimääräinen korkeus: 120 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 103 m

Keskimääräinen korkeus: 73 m

Keskimääräinen korkeus: 98 m

Keskimääräinen korkeus: 130 m

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 188 m

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Seinäjoen alue kuuluu Suomen suurimpaan yhtenäiseen tasankoalueeseen. Korkeuserot maanpinnasta mitattuna ovat alueella alle 10 metriä. Maaston absoluuttinen korkeus merenpinnasta luettuna on Seinäjoen keskustan alueella noin 50 metriä merenpinnasta nousten tasaisesti kohti kaupungin eteläosaa.…

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Kajaanin läpi kulkee huomattava harjujakso. Se alkaa Pohjois-Karjalan puolelta, kulkee Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin kautta Kajaaniin ja suuntautuu sieltä edelleen Manamansalon ja Rokuan kautta luodetta kohti. Kajaanin alueella harjujakson kuuluvat Matinmäen – Mustikkamäen alue, Paltaniemi,…

Keskimääräinen korkeus: 169 m

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Keskimääräinen korkeus: 430 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Keskimääräinen korkeus: 13 m

Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka…

Keskimääräinen korkeus: 107 m

Kangasalan poikki kulkeva harjujakso jakaa kaupungin kahteen toisistaan melko selvästi eroavaan puoliskoon. Kaupungin eteläosassa maasto on melko tasaista, ja sitä hallitsevan Roineen rannoilla sijaitsee suurin osa kaupungin pelloista. Pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia, ja Vesijärven ympärillä…

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 11 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Keskimääräinen korkeus: 208 m

Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja…

Keskimääräinen korkeus: 116 m

Kasvillisuudeltaan kansallispuisto on rikas. Moreeni toimii kasvualustana alueen metsille, ja kivennäismailla yleisiä kasvillisuustyyppejä ovat jäkälä-sammal-varpukankaat, sammal-varpukankaat sekä pohjoisen jäkälä-varpukankaat. Kasvillisuuteen vaikuttaa muiden tekijöiden ohella kallioperä.…

Keskimääräinen korkeus: 276 m

Uljuan tekojärvi on Siikajoen yläjuoksulla Siikalatvan kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva tekojärvi. Tekojärven vesitilavuus altaan ylärajalla on 150 miljoonaa kuutiometriä. Sen pinta-ala 27,5 neliökilometriä. Järven pituus on noin 14,4 kilometriä ja suurin leveys noin 4,7 kilometriä.…

Keskimääräinen korkeus: 80 m

Keskimääräinen korkeus: 87 m

Pieksänjärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Pieksäjärven valuma-alueella (14.79). Sen vedenpinnan korkeus on 118,9 mpy. Suurimpia suoraan Pieksänjärveen laskevia vesistöjä ovat Kirkko-Surnui ja Uuhilampi. Pieksänjärvi laskee sen…

Keskimääräinen korkeus: 127 m

Leppävesi laskee Vaajanvirtaa ja Vaajakosken kanavaa pitkin Päijänteeseen. Vaajanvirrassa toimii vesivoimalaitos, joka hyödyntää Vaajanvirran 2,5 metriä korkeaa pudotusta. Kun Leppäveden vedenpinnan korkeus on 80,8 metriä niin Päijänteen on 78,3 metriä mpy.

Keskimääräinen korkeus: 114 m

Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.

Keskimääräinen korkeus: 77 m

Keskimääräinen korkeus: 103 m

Ranuan maisema on yleispiirteiltään melko tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Noin 80 prosenttia kunnan pinta-alasta on alankoa (alle 200 m merenpinnan yläpuolella). Maasto nousee loivasti lounaasta koilliseen. Etelä- ja länsiosat ovat alavia ja tasaisia, ja maasto levittäytyy siellä monin paikoin…

Keskimääräinen korkeus: 160 m

Vanha Pöytyän alue sijaitsee Aurajoen yläjuoksulla. Etelässä Auran rajalla jokilaakson korkeus merenpinnasta on 42–43 metriä ja se nousee pohjoisessa Oripään rajalla 64 metriin. Pöytyän alueella virratessaan Aurajoki kasvaa vajaan metrin levyisestä purosta runsaat kymmenen metriä leveäksi…

Keskimääräinen korkeus: 73 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 7 m

Keskimääräinen korkeus: 135 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m