Topografiset kartat

Suomen topografia on muinaisen peruskallion ja viimeisimmän jääkauden voimakkaasti muovaama, ja sille on ominaista suhteellisen matala mutta pirstaleinen ja kumpuileva maasto. Valtaosa maasta sijaitsee alle 200 metrin korkeudella merenpinnasta, erityisesti etelän rannikon alangoilla, joita halkovat…

Keskimääräinen korkeus: 201 m

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen…

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Espoon jylhän ja kallioisen topografian kivilajit ja rakenteet ovat syntyneet 1880–1650 miljoonaa vuotta sitten. Nykyiseen ympäristöön on vaikuttanut etenkin viimeisin jääkausi – mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Espoon alueelta noin 13 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä merenpinnan alta…

Keskimääräinen korkeus: 22 m

Helsingin maa-alueen maantieteellinen keskipiste on Viikissä. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta, ja korkein maastokohta on Malminkartanonhuippu, joka nousee 90 metrin korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos…

Keskimääräinen korkeus: 8 m

Keskimääräinen korkeus: 30 m

Keskimääräinen korkeus: 154 m

Keskimääräinen korkeus: 24 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Maastoltaan Oulu on hyvin alavaa ja luonnolliset korkeuserot ovat pieniä. Maannousu on Oulun alueella noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Oulun kaupungin korkein kohta (135 metriä meren pinnan yläpuolella) on entisen Ylikiimingin kunnan alueella Hevoskankaalla kaupungin kaakkoisosassa lähellä Utajärven…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 115 m

Keskimääräinen korkeus: 4 m

Muinais-Päijänteenä tunnettu järvivaihe syntyi noin 8 500 vuotta sitten (noin 6500 eaa.), kun Muinais-Koliman vedenpinta kohosi Kärnänkosken korkeudelle ja Kolima yhtyi Päijänteeseen. Koliman nopeampi vedenpinnan nousu Päijänteeseen verrattuna johtui seudun epätasaisesta maankohoamisesta.…

Keskimääräinen korkeus: 117 m

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Keskimääräinen korkeus: 253 m

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Tammelan ylänköseutua lähestyttäessä kallio- ja moreenikohoumat lisääntyvät ja suhteelliset korkeuserot kasvavat pienentyäkseen taas itse ylängöllä Somerniemen koillisimmissa osissa. Järviä on enemmän.

Keskimääräinen korkeus: 96 m

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Keskimääräinen korkeus: 0 m

Keskimääräinen korkeus: 250 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 190 m

Saimaan kautta kulkee kaupallista vesiliikennettä, joka toimii Vuoksen vesistöalueen sisällä Saimaata suuremmalla alueella. Sen sisäisellä liikenteellä on aluskokoon kohdistuvia rajoitteita, jotka riippuvat vesiväylien syväyksistä, kanavien leveydestä, siltojen korkeudesta ja ulkomaanliikeneteen…

Keskimääräinen korkeus: 82 m

Porttipahdan tekojärvi, myös lyhyesti Porttipahta, on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34–214 km². Tekojärven täyttö alkoi vuonna 1967 ja se valmistui vuonna 1970. Porttipahdan…

Keskimääräinen korkeus: 267 m

Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta Haukivedestä mm. Kyrönsalmen…

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 134 m

Oulujärvellä on kirjattu muistiin vedenkorkeuksia vuodesta 1896 lähtien. Joitakin havaintoja puuttuu 1920-luvulta ja vuodelta 1954. Oulujärveä on säännöstelty vuodesta 1951 lähtien Jylhämän voimalaitoksen ja Oulujoen seitsemän muuta voimalaa ajatellen. Säännöstelyn alkamisen jälkeen järven…

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 118 m

Keskimääräinen korkeus: 252 m

Keskimääräinen korkeus: 140 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 261 m

Keskimääräinen korkeus: 296 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 186 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 272 m

Keskimääräinen korkeus: 293 m

Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä noin 30 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa…

Keskimääräinen korkeus: 237 m

Iijoki (ruots. Ijo älv) on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Oulun Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee Perämereen Iin kirkonkylän eli Iin…

Keskimääräinen korkeus: 145 m

Keskimääräinen korkeus: 224 m

Keskimääräinen korkeus: 256 m

Keskimääräinen korkeus: 209 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Keskimääräinen korkeus: 280 m

Keskimääräinen korkeus: 15 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 29 m

Uudenmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 115 kilometriä. Etelässä maakunnan manneralue ulottuu leveysasteelle 59°48 ja pohjoisessa vastaavasti leveysasteelle 60°50. Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on talvipäivänseisauksessa noin 6,9° ja…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 47 m

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Keskimääräinen korkeus: 101 m

Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavallan Merstolaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on…

Keskimääräinen korkeus: 48 m

Pirkanmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 170 kilometriä. Etelässä Pirkanmaa kurottaa aavistuksen verran 61. leveysasteen eteläpuolelle ja pohjoisessa vastaavasti puoleenväliin 62. leveysastetta (leveysasteelle 62°30). Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on…

Keskimääräinen korkeus: 120 m

Keskimääräinen korkeus: 37 m

Keskimääräinen korkeus: 103 m

Keskimääräinen korkeus: 133 m

Keskimääräinen korkeus: 73 m

Keskimääräinen korkeus: 98 m

Keskimääräinen korkeus: 130 m

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 188 m

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Seinäjoen alue kuuluu Suomen suurimpaan yhtenäiseen tasankoalueeseen. Korkeuserot maanpinnasta mitattuna ovat alueella alle 10 metriä. Maaston absoluuttinen korkeus merenpinnasta luettuna on Seinäjoen keskustan alueella noin 50 metriä merenpinnasta nousten tasaisesti kohti kaupungin eteläosaa.…

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 130 m

Keskimääräinen korkeus: 328 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 108 m

Kangasalan poikki kulkeva harjujakso jakaa kaupungin kahteen toisistaan melko selvästi eroavaan puoliskoon. Kaupungin eteläosassa maasto on melko tasaista, ja sitä hallitsevan Roineen rannoilla sijaitsee suurin osa kaupungin pelloista. Pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia, ja Vesijärven ympärillä…

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 11 m

Keskimääräinen korkeus: 208 m

Keskimääräinen korkeus: 348 m

Keskimääräinen korkeus: 15 m

Keskimääräinen korkeus: 17 m

Keskimääräinen korkeus: 153 m

Keskimääräinen korkeus: 35 m

Kallioperä on yleensä irtainten maalajien peitossa. Kunnan eteläosassa vallitseva maalaji on hiekka, joka muodostaa loivasti kumpuilevia kankaita. Kaakossa kunnan alueelle ulottuu osa Rokuanvaaran harju- ja dyynimuodostumista sekä Rokuan kansallispuistosta. Pohjoisosaa hallitsee moreeni, joka on kasautunut…

Keskimääräinen korkeus: 65 m

Kallioperää peittävät irtaimet maalajit paksuna kerroksena. Yleisimmät maalajit ovat savi, hiekka, turve ja moreeni, joka muodostaa kunnan itäosassa 5–10 metriä ympäristöstään kohoavia kumpareita. Korkeusvaihtelut ovat kunnan alueella vähäiset. Maasto on alavaa ja kohoaa loivasti Perämerestä…

Keskimääräinen korkeus: 11 m

Keskimääräinen korkeus: 161 m

Keskimääräinen korkeus: 21 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Virtain maisemakuvassa on nähtävissä keskisuomalaisia piirteitä harvoine, lähinnä järvien rannoille keskittyneine asutuksineen, laajoine metsäalueineen ja suurine maaston korkeuseroineen. Korkeimmat mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Suuri vedenjakaja Suomenselkä kulkee…

Keskimääräinen korkeus: 145 m

Savivuoren ulkoilualueella on 18-väyläinen frisbeegolfrata Savivuori DiscGolfPark. Radalla on runsaasti puustoa ja korkeuseroja. Rata on suunniteltu ja tehty kahdessa osassa. Radan pisin väylä on 243 metriä. Koko radan ihannetulos on 59 heittoa.

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 95 m

Raahen rannikko on alavaa tasankoa, mutta maasto nousee verkalleen sisämaahan päin. Korkeussuhteiltaan alue on vaihtelevaa, mutta korkeimmatkin kohdat ovat yleensä 110 metriä merenpinnan yläpuolella. Piehinkijoen eteläpuolella maisema muuttuu tyypilliseksi Pohjanmaan lakeudeksi.

Keskimääräinen korkeus: 30 m

Keskimääräinen korkeus: 13 m

Maaperä Porissa ja sen ympäristössä vaihtelee etelän ja pohjoisen reunaosien tasaisesta tai rikkonaisemmasta moreenimaasta Yyterin­niemen harjuainekseen ja Kokemäenjokisuiston ja jokivarren savi-, hiesu- ja hietakerrostumiin. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus…

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Keskimääräinen korkeus: 105 m

Kuusamon luonto on pinnanmuodoiltaan ja kasvillisuudeltaan hyvin omaleimainen. Lapin eteläpuolella Kuusamon ylänkö on ainoa seutu Suomessa, missä maanpinnan korkeusvaihtelut ovat yli 200 metriä. Tyypillisiä ovat myös kanjonimaiset laaksot, joissa kosket ja könkäät kuohuvat vielä vapaina. Kuusamossa…

Keskimääräinen korkeus: 266 m

Kotkan korkein kohta on lähellä Haminan rajaa sijaitseva Suurivuori, jonka korkeus on 87 metriä merenpinnasta. Muita korkeita kohtia ovat Kymin lentokentän seutu (noin 72 metriä) ja Pernoon Haukkavuori (69,1 metriä). Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä. Kymijoen itäpuolella kulkee osin…

Keskimääräinen korkeus: 9 m

Keskimääräinen korkeus: 113 m