Topografiset kartat

Suomen topografia on muinaisen peruskallion ja viimeisimmän jääkauden voimakkaasti muovaama, ja sille on ominaista suhteellisen matala mutta pirstaleinen ja kumpuileva maasto. Valtaosa maasta sijaitsee alle 200 metrin korkeudella merenpinnasta, erityisesti etelän rannikon alangoilla, joita halkovat…

Keskimääräinen korkeus: 201 m

Keskimääräinen korkeus: 10 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen…

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Helsingin maa-alueen maantieteellinen keskipiste on Viikissä. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta, ja korkein maastokohta on Malminkartanonhuippu, joka nousee 90 metrin korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos…

Keskimääräinen korkeus: 8 m

Espoon jylhän ja kallioisen topografian kivilajit ja rakenteet ovat syntyneet 1880–1650 miljoonaa vuotta sitten. Nykyiseen ympäristöön on vaikuttanut etenkin viimeisin jääkausi – mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Espoon alueelta noin 13 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä merenpinnan alta…

Keskimääräinen korkeus: 22 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Keskimääräinen korkeus: 87 m

Kotkan korkein kohta on lähellä Haminan rajaa sijaitseva Suurivuori, jonka korkeus on 87 metriä merenpinnasta. Muita korkeita kohtia ovat Kymin lentokentän seutu (noin 72 metriä) ja Pernoon Haukkavuori (69,1 metriä). Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä. Kymijoen itäpuolella kulkee osin…

Keskimääräinen korkeus: 9 m

Keskimääräinen korkeus: 131 m

Maastoltaan Oulu on hyvin alavaa ja luonnolliset korkeuserot ovat pieniä. Maannousu on Oulun alueella noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Oulun kaupungin korkein kohta (135 metriä meren pinnan yläpuolella) on entisen Ylikiimingin kunnan alueella Hevoskankaalla kaupungin kaakkoisosassa lähellä Utajärven…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Keskimääräinen korkeus: 21 m

Järvi on 3,2 kilometriä pitkä, 950 metriä leveä ja sen pinta-ala on 143 hehtaaria. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 12 metriä. Järven keskellä on 22-metrinen syvänne, jonka suurin syvyys on 23 metriä. Rannat ovat jyrkkiä erityisesti järven eteläpuolella. Järveen laskee vain kolme ojaa,…

Keskimääräinen korkeus: 107 m

Korkeuserot ylängöllä ovat pieniä, paitsi reunoilla missä kallioperän murrokset jyrkentävät pinnanmuotoja. Tammelan ylänköön luetaan myös eteläisen Suomen suurimpiin soihin kuuluva Torronsuo. Länsiosat Tammelasta liittyvät Loimijokilaakson viljelysmaisemiin yhdessä Jokioisten, Humppilan ja…

Keskimääräinen korkeus: 119 m

Keskimääräinen korkeus: 256 m

Kullaan kuntaliitoksen myötä Ulvilan alue laajeni huomattavasti sisämaahan päin. Muusta Ulvilasta poiketen suurin osa Kullaan alueesta on metsien peitossa, ja vallitsevana maalajina on moreeni. Kullaalla sijaitsevat myös Ulvilan ainoat järvet, joista suurin on Joutsijärvi. Pääosa Kullaan alueesta…

Keskimääräinen korkeus: 25 m

Keskimääräinen korkeus: 63 m

Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka…

Keskimääräinen korkeus: 107 m

Keskimääräinen korkeus: 87 m

Keskimääräinen korkeus: 79 m

Keskimääräinen korkeus: 153 m

Keskimääräinen korkeus: 15 m

Korkokuvaltaan Heinäveden luonto on varsin vaihteleva korkeuserojen ollessa suuria. Kermajärvi lainehtii 80 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen rannat ovat jyrkät ja kalliot nousevat jyrkästi järven pinnasta monesti kymmeniä metrejä. Korkeita kallioita on yhtä lailla muillakin järvillä kuten…

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Pirkanmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 170 kilometriä. Etelässä Pirkanmaa kurottaa aavistuksen verran 61. leveysasteen eteläpuolelle ja pohjoisessa vastaavasti puoleenväliin 62. leveysastetta (leveysasteelle 62°30). Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on…

Keskimääräinen korkeus: 120 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 72 m

Raahen rannikko on alavaa tasankoa, mutta maasto nousee verkalleen sisämaahan päin. Korkeussuhteiltaan alue on vaihtelevaa, mutta korkeimmatkin kohdat ovat yleensä 110 metriä merenpinnan yläpuolella. Piehinkijoen eteläpuolella maisema muuttuu tyypilliseksi Pohjanmaan lakeudeksi.

Keskimääräinen korkeus: 30 m

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Vanha Vilppula sijaitsee kaupungin länsiosassa ja Mänttä itäosassa. Mäntän keskusta sijoittuu Keurusselän ja Kuorevesi-järven väliselle kannakselle, jonka poikki Keuruun reitin vedet laskevat kohti Ruovettä. Mäntän tunnetuin luonnonnähtävyys on 190 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva…

Keskimääräinen korkeus: 126 m

Keskimääräinen korkeus: 34 m

Keskimääräinen korkeus: 53 m

Keskimääräinen korkeus: 113 m

Keskimääräinen korkeus: 73 m

Keskimääräinen korkeus: 334 m

Keskimääräinen korkeus: 37 m

Keskimääräinen korkeus: 250 m

Keskimääräinen korkeus: 4 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 190 m

Saimaan kautta kulkee kaupallista vesiliikennettä, joka toimii Vuoksen vesistöalueen sisällä Saimaata suuremmalla alueella. Sen sisäisellä liikenteellä on aluskokoon kohdistuvia rajoitteita, jotka riippuvat vesiväylien syväyksistä, kanavien leveydestä, siltojen korkeudesta ja ulkomaanliikeneteen…

Keskimääräinen korkeus: 82 m

Porttipahdan tekojärvi, myös lyhyesti Porttipahta, on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34–214 km². Tekojärven täyttö alkoi vuonna 1967 ja se valmistui vuonna 1970. Porttipahdan…

Keskimääräinen korkeus: 267 m

Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta Haukivedestä mm. Kyrönsalmen…

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 134 m

Muinais-Päijänteenä tunnettu järvivaihe syntyi noin 8 500 vuotta sitten (noin 6500 eaa.), kun Muinais-Koliman vedenpinta kohosi Kärnänkosken korkeudelle ja Kolima yhtyi Päijänteeseen. Koliman nopeampi vedenpinnan nousu Päijänteeseen verrattuna johtui seudun epätasaisesta maankohoamisesta.…

Keskimääräinen korkeus: 117 m

Oulujärvellä on kirjattu muistiin vedenkorkeuksia vuodesta 1896 lähtien. Joitakin havaintoja puuttuu 1920-luvulta ja vuodelta 1954. Oulujärveä on säännöstelty vuodesta 1951 lähtien Jylhämän voimalaitoksen ja Oulujoen seitsemän muuta voimalaa ajatellen. Säännöstelyn alkamisen jälkeen järven…

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 118 m

Keskimääräinen korkeus: 252 m

Keskimääräinen korkeus: 140 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 261 m

Keskimääräinen korkeus: 296 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 186 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 272 m

Keskimääräinen korkeus: 293 m

Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä noin 30 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa…

Keskimääräinen korkeus: 237 m

Iijoki (ruots. Ijo älv) on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Oulun Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee Perämereen Iin kirkonkylän eli Iin…

Keskimääräinen korkeus: 145 m

Keskimääräinen korkeus: 224 m

Keskimääräinen korkeus: 209 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 29 m

Uudenmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 115 kilometriä. Etelässä maakunnan manneralue ulottuu leveysasteelle 59°48 ja pohjoisessa vastaavasti leveysasteelle 60°50. Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on talvipäivänseisauksessa noin 6,9° ja…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 47 m

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Keskimääräinen korkeus: 101 m

Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavallan Merstolaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on…

Keskimääräinen korkeus: 48 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 37 m

Keskimääräinen korkeus: 103 m

Keskimääräinen korkeus: 133 m

Keskimääräinen korkeus: 73 m

Keskimääräinen korkeus: 98 m

Keskimääräinen korkeus: 130 m

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 188 m

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Seinäjoen alue kuuluu Suomen suurimpaan yhtenäiseen tasankoalueeseen. Korkeuserot maanpinnasta mitattuna ovat alueella alle 10 metriä. Maaston absoluuttinen korkeus merenpinnasta luettuna on Seinäjoen keskustan alueella noin 50 metriä merenpinnasta nousten tasaisesti kohti kaupungin eteläosaa.…

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 197 m

Keskimääräinen korkeus: 10 m

Sokosti on Saariselän tuntureista korkein. Se sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa, Luirojärven itäpuolella Sodankylän kunnan alueella. Sokostilla on useita sivuhuippuja ja sen korkein laki on 718 metrin korkeudessa. Sokosti on suosittu vaellus- ja retkeilykohde. Se kuuluu…

Keskimääräinen korkeus: 522 m

Keskimääräinen korkeus: 3 m

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 35 m

Huolimatta sijainnistaan Ahvenanmantereen keskiosassa Finströmin maisemakuva on saaristomainen, koska monet kapeat merenlahdet työntyvät eri suunnilta syvälle kunnan alueelle. Maankohoamisen vuoksi monien lahtien pohjukat ovat aikaa myöten kuroutuneet pieniksi järviksi. Godbyn länsipuolella sijaitsevat…

Keskimääräinen korkeus: 11 m

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Keskimääräinen korkeus: 16 m

Keskimääräinen korkeus: 12 m

Keskimääräinen korkeus: 111 m

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Keskimääräinen korkeus: 252 m

Keskimääräinen korkeus: 152 m

Keskimääräinen korkeus: 276 m

Keskimääräinen korkeus: 43 m