Topografiset kartat

Suomen topografia on muinaisen peruskallion ja viimeisimmän jääkauden voimakkaasti muovaama, ja sille on ominaista suhteellisen matala mutta pirstaleinen ja kumpuileva maasto. Valtaosa maasta sijaitsee alle 200 metrin korkeudella merenpinnasta, erityisesti etelän rannikon alangoilla, joita halkovat…

Keskimääräinen korkeus: 201 m

Helsingin maa-alueen maantieteellinen keskipiste on Viikissä. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta, ja korkein maastokohta on Malminkartanonhuippu, joka nousee 90 metrin korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos…

Keskimääräinen korkeus: 8 m

Keskimääräinen korkeus: 10 m

Keskimääräinen korkeus: 15 m

Maastoltaan Oulu on hyvin alavaa ja luonnolliset korkeuserot ovat pieniä. Maannousu on Oulun alueella noin yhdeksän millimetriä vuodessa. Oulun kaupungin korkein kohta (135 metriä meren pinnan yläpuolella) on entisen Ylikiimingin kunnan alueella Hevoskankaalla kaupungin kaakkoisosassa lähellä Utajärven…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen…

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Keskimääräinen korkeus: 131 m

Maisemallisesti Riihimäki on viljely- ja järvimaata. Kaupungin länsipuoli kuuluu Tammelan ylänköseutuun ja itäpuoli Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Suhteellinen korkeusvaihtelu on 30–75 metriä ja alue on luonteeltaan mäkimaastoa. Korkein kohta on Hatlamminmäellä, joka on 165 metriä…

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka…

Keskimääräinen korkeus: 107 m

Vihti on korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa aluetta. Monin paikoin kalliokumpareet kohoavat yli 100 metriä ympäristöään korkeammalle. Konianvuoren alue on Vihdin jylhintä seutua. Korkeimpia kohtia ovat Karkkilan rajalla sijaitseva Männistönmäki (157,5 m) ja Rokokallio Moksjärveltä koilliseen.

Keskimääräinen korkeus: 77 m

Kallioperä on etelässä amfiboliittia, kunnan keskiosissa erilaisia graniitteja ja pohjoisessa lähinnä granodioriittialähde?. Useissa paikoissa on murroslinjoja. Humppilan korkein kohta on naapurikunnan Urjalan rajalla 155 metriälähde? merenpinnan yläpuolella. Maisemallisesti huomattavampi korkea…

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 72 m

Maaperä Porissa ja sen ympäristössä vaihtelee etelän ja pohjoisen reunaosien tasaisesta tai rikkonaisemmasta moreenimaasta Yyterin­niemen harjuainekseen ja Kokemäenjokisuiston ja jokivarren savi-, hiesu- ja hietakerrostumiin. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus…

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Kuhmo sijaitsee Kainuun ylänköalueella. Kaupungin maisemia luonnehtivat vaihtelevat mäki- ja vaaramaat. Kuhmon kallioperä on pääasiassa graniittigneissiä. Kaupungin länsiosasta alkaa pohjois-eteläsuuntainen Hyrynsalmen kautta Suomussalmelle suuntautuva noin 200 kilometriä pitkä ja muutamia…

Keskimääräinen korkeus: 203 m

Keskimääräinen korkeus: 16 m

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Espoon jylhän ja kallioisen topografian kivilajit ja rakenteet ovat syntyneet 1880–1650 miljoonaa vuotta sitten. Nykyiseen ympäristöön on vaikuttanut etenkin viimeisin jääkausi – mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Espoon alueelta noin 13 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä merenpinnan alta…

Keskimääräinen korkeus: 22 m

Keskimääräinen korkeus: 101 m

Keskimääräinen korkeus: 43 m

Kallavesi on Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Leppävirralla sijaitseva järvi. Se on Suomessa kymmenenneksi suurin järvi. Kallavesi kuuluu laajempaan Iso-Kallaan, jonka järvillä on sama vedenpinnan korkeus kuin Kallavedellä. Iso-Kallan pinta-ala on 936 neliökilometriä.

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Jämsän korkeus merenpinnasta on melko vähäinen, noin 80–240 metriä. Valtaosa Jämsän keskustaajamasta ja sitä ympäröivästä laajahkosta viljelysseudusta kohoaa korkeintaan 120 metrin korkeuteen. Paikkakunnan matalimpiin alueisiin kuuluu Päijänteen pinta, joka kohoaa 78 metriä merenpinnan…

Keskimääräinen korkeus: 125 m

Saimaan kautta kulkee kaupallista vesiliikennettä, joka toimii Vuoksen vesistöalueen sisällä Saimaata suuremmalla alueella. Sen sisäisellä liikenteellä on aluskokoon kohdistuvia rajoitteita, jotka riippuvat vesiväylien syväyksistä, kanavien leveydestä, siltojen korkeudesta ja ulkomaanliikeneteen…

Keskimääräinen korkeus: 82 m

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 100 m

Keskimääräinen korkeus: 168 m

Keskimääräinen korkeus: 59 m

Keskimääräinen korkeus: 250 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 4 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 190 m

Porttipahdan tekojärvi, myös lyhyesti Porttipahta, on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34–214 km². Tekojärven täyttö alkoi vuonna 1967 ja se valmistui vuonna 1970. Porttipahdan…

Keskimääräinen korkeus: 267 m

Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta Haukivedestä mm. Kyrönsalmen…

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 134 m

Muinais-Päijänteenä tunnettu järvivaihe syntyi noin 8 500 vuotta sitten (noin 6500 eaa.), kun Muinais-Koliman vedenpinta kohosi Kärnänkosken korkeudelle ja Kolima yhtyi Päijänteeseen. Koliman nopeampi vedenpinnan nousu Päijänteeseen verrattuna johtui seudun epätasaisesta maankohoamisesta.…

Keskimääräinen korkeus: 117 m

Oulujärvellä on kirjattu muistiin vedenkorkeuksia vuodesta 1896 lähtien. Joitakin havaintoja puuttuu 1920-luvulta ja vuodelta 1954. Oulujärveä on säännöstelty vuodesta 1951 lähtien Jylhämän voimalaitoksen ja Oulujoen seitsemän muuta voimalaa ajatellen. Säännöstelyn alkamisen jälkeen järven…

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 118 m

Keskimääräinen korkeus: 252 m

Keskimääräinen korkeus: 140 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 261 m

Keskimääräinen korkeus: 296 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 186 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 272 m

Keskimääräinen korkeus: 293 m

Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä noin 30 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa…

Keskimääräinen korkeus: 237 m

Iijoki (ruots. Ijo älv) on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Oulun Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee Perämereen Iin kirkonkylän eli Iin…

Keskimääräinen korkeus: 145 m

Keskimääräinen korkeus: 224 m

Utajärven korkeus merenpinnasta aseman kohdalla on 80,4 m. Maakunnan pääkaupungin Oulun keskustaan on matkaa 56 kilometriä.

Keskimääräinen korkeus: 92 m

Keskimääräinen korkeus: 256 m

Keskimääräinen korkeus: 209 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 29 m

Uudenmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 115 kilometriä. Etelässä maakunnan manneralue ulottuu leveysasteelle 59°48 ja pohjoisessa vastaavasti leveysasteelle 60°50. Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on talvipäivänseisauksessa noin 6,9° ja…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 47 m

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Keskimääräinen korkeus: 101 m

Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavallan Merstolaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on…

Keskimääräinen korkeus: 48 m

Pirkanmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 170 kilometriä. Etelässä Pirkanmaa kurottaa aavistuksen verran 61. leveysasteen eteläpuolelle ja pohjoisessa vastaavasti puoleenväliin 62. leveysastetta (leveysasteelle 62°30). Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on…

Keskimääräinen korkeus: 120 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 37 m

Keskimääräinen korkeus: 103 m

Keskimääräinen korkeus: 133 m

Keskimääräinen korkeus: 73 m

Keskimääräinen korkeus: 98 m

Keskimääräinen korkeus: 130 m

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 188 m

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Maasto viettää kaakosta luoteeseen ja on kauttaaltaan loivapiirteistä. Loivapiirteisyys johtuu pääasiassa kallioperän tasaisuudesta, mutta myös jääkautiset ja jokien tuomat kerrostumat ovat tasoittaneet korkeuseroja. Maaston korkeus merenpinnasta vaihtelee yleensä 50 ja 100 metrin välillä.…

Keskimääräinen korkeus: 74 m

Keskimääräinen korkeus: 167 m

Keskimääräinen korkeus: 13 m

Vanha Vilppula sijaitsee kaupungin länsiosassa ja Mänttä itäosassa. Mäntän keskusta sijoittuu Keurusselän ja Kuorevesi-järven väliselle kannakselle, jonka poikki Keuruun reitin vedet laskevat kohti Ruovettä. Mäntän tunnetuin luonnonnähtävyys on 190 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva…

Keskimääräinen korkeus: 126 m

Keskimääräinen korkeus: 139 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 19 m

Keskimääräinen korkeus: 8 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Keskimääräinen korkeus: 348 m

Keskimääräinen korkeus: 139 m

Järven vedenpinnan korkeus on 56,1 metriä mpy. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 59 miljoonaa m³ eli 0,059 km³. Järven keskisyvyys on 4,6 metriä ja suurin syvyys on 16,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee järven pohjoisrannan edustalla. Järvessä on kymmenisen yli…

Keskimääräinen korkeus: 62 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 109 m

Keskimääräinen korkeus: 122 m

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 79 m

Hämeenkyrön pohjoisosan poikki kulkee harjujakso, joka jatkuu Hämeenkankaana Ikaalisten puolelle ja edelleen Kankaanpään suuntaan. Kyrösjärvestä lähtevä Pappilanjoki puhkaisee harjun muodostaen Kyröskosken, jonka putouskorkeus on 21,5 metriä. Harjun liepeillä Hämeenkyrön länsiosassa on laajoja…

Keskimääräinen korkeus: 109 m

Keskimääräinen korkeus: 108 m

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Keskimääräinen korkeus: 87 m

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Keskimääräinen korkeus: 63 m