Maailman topografinen kartta

Suomen topografia on muinaisen peruskallion ja viimeisimmän jääkauden voimakkaasti muovaama, ja sille on ominaista suhteellisen matala mutta pirstaleinen ja kumpuileva maasto. Valtaosa maasta sijaitsee alle 200 metrin korkeudella merenpinnasta, erityisesti etelän rannikon alangoilla, joita halkovat…

Keskimääräinen korkeus: 201 m

Helsingin maa-alueen maantieteellinen keskipiste on Viikissä. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta, ja korkein maastokohta on Malminkartanonhuippu, joka nousee 90 metrin korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos…

Keskimääräinen korkeus: 8 m

Maaperä Porissa ja sen ympäristössä vaihtelee etelän ja pohjoisen reunaosien tasaisesta tai rikkonaisemmasta moreenimaasta Yyterin­niemen harjuainekseen ja Kokemäenjokisuiston ja jokivarren savi-, hiesu- ja hietakerrostumiin. Kaupungin rannikkoseudut ovat alavaa ja tasaista maata, keskikorkeus…

Keskimääräinen korkeus: 36 m

Tampereen keskustaajaman keskeisin osa sijaitsee järvi- ja harjualueella Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kannaksella, jonka läpi virtaa Tammerkoski Näsijärvestä Pyhäjärveen. Tammerkosken putouskorkeus on 18 metriä. Sen rannoilla näkyvät punatiiliset tehdasrakennukset kertovat Tampereen…

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Keskimääräinen korkeus: 34 m

Keskimääräinen korkeus: 101 m

Keskimääräinen korkeus: 32 m

Seinäjoen alue kuuluu Suomen suurimpaan yhtenäiseen tasankoalueeseen. Korkeuserot maanpinnasta mitattuna ovat alueella alle 10 metriä. Maaston absoluuttinen korkeus merenpinnasta luettuna on Seinäjoen keskustan alueella noin 50 metriä merenpinnasta nousten tasaisesti kohti kaupungin eteläosaa.…

Keskimääräinen korkeus: 91 m

Keskimääräinen korkeus: 30 m

Keskimääräinen korkeus: 8 m

Kuopio on satamakaupunki, jota ympäröi sisämaan suurimpiin kuuluva saaristo. Erikoispiirteenä ovat lisäksi suuret korkeuserot, Puijo ja Puijon torni näkyvät koko kaupunkiin. Kuopion tori on kaupungin kiistaton keskipiste ja keskusta noudattaa tiheästi rakennettua ruutukaavaa useine puistoineen ja…

Keskimääräinen korkeus: 109 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Keskimääräinen korkeus: 122 m

Keskimääräinen korkeus: 114 m

Keskimääräinen korkeus: 76 m

Keskimääräinen korkeus: 118 m

Keskimääräinen korkeus: 51 m

Keskimääräinen korkeus: 11 m

Keskimääräinen korkeus: 225 m

Muinais-Päijänteenä tunnettu järvivaihe syntyi noin 8 500 vuotta sitten (noin 6500 eaa.), kun Muinais-Koliman vedenpinta kohosi Kärnänkosken korkeudelle ja Kolima yhtyi Päijänteeseen. Koliman nopeampi vedenpinnan nousu Päijänteeseen verrattuna johtui seudun epätasaisesta maankohoamisesta.…

Keskimääräinen korkeus: 117 m

Kallavesi on Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, Kuopiossa ja Leppävirralla sijaitseva järvi. Se on Suomessa kymmenenneksi suurin järvi. Kallavesi kuuluu laajempaan Iso-Kallaan, jonka järvillä on sama vedenpinnan korkeus kuin Kallavedellä. Iso-Kallan pinta-ala on 936 neliökilometriä.

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Uudenmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 115 kilometriä. Etelässä maakunnan manneralue ulottuu leveysasteelle 59°48 ja pohjoisessa vastaavasti leveysasteelle 60°50. Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on talvipäivänseisauksessa noin 6,9° ja…

Keskimääräinen korkeus: 46 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Kotkan korkein kohta on lähellä Haminan rajaa sijaitseva Suurivuori, jonka korkeus on 87 metriä merenpinnasta. Muita korkeita kohtia ovat Kymin lentokentän seutu (noin 72 metriä) ja Pernoon Haukkavuori (69,1 metriä). Kallioperä on suurimmaksi osaksi rapakiveä. Kymijoen itäpuolella kulkee osin…

Keskimääräinen korkeus: 9 m

Keskimääräinen korkeus: 130 m

Keskimääräinen korkeus: 113 m

Espoon jylhän ja kallioisen topografian kivilajit ja rakenteet ovat syntyneet 1880–1650 miljoonaa vuotta sitten. Nykyiseen ympäristöön on vaikuttanut etenkin viimeisin jääkausi – mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Espoon alueelta noin 13 000 vuotta sitten. Ensimmäisinä merenpinnan alta…

Keskimääräinen korkeus: 22 m

Keskimääräinen korkeus: 163 m

Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka…

Keskimääräinen korkeus: 107 m

Saimaan kautta kulkee kaupallista vesiliikennettä, joka toimii Vuoksen vesistöalueen sisällä Saimaata suuremmalla alueella. Sen sisäisellä liikenteellä on aluskokoon kohdistuvia rajoitteita, jotka riippuvat vesiväylien syväyksistä, kanavien leveydestä, siltojen korkeudesta ja ulkomaanliikeneteen…

Keskimääräinen korkeus: 82 m

Keskimääräinen korkeus: 15 m

Keskimääräinen korkeus: 17 m

Ranuan maisema on yleispiirteiltään melko tasaista tai loivasti kumpuilevaa. Noin 80 prosenttia kunnan pinta-alasta on alankoa (alle 200 m merenpinnan yläpuolella). Maasto nousee loivasti lounaasta koilliseen. Etelä- ja länsiosat ovat alavia ja tasaisia, ja maasto levittäytyy siellä monin paikoin…

Keskimääräinen korkeus: 160 m

Pinnanmuodoiltaan Myrskylä on eteläsuomalaista suhteellisen vähäisten korkeuserojen seutua, mutta kunnan alueella on kuitenkin hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, joista osa on varsin jyrkkiä. Myrskylässä on joitain suuria…

Keskimääräinen korkeus: 50 m

Keskimääräinen korkeus: 121 m

Keskimääräinen korkeus: 103 m

Keskimääräinen korkeus: 4 m

Kajaanin läpi kulkee huomattava harjujakso. Se alkaa Pohjois-Karjalan puolelta, kulkee Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin kautta Kajaaniin ja suuntautuu sieltä edelleen Manamansalon ja Rokuan kautta luodetta kohti. Kajaanin alueella harjujakson kuuluvat Matinmäen – Mustikkamäen alue, Paltaniemi,…

Keskimääräinen korkeus: 169 m

Keskimääräinen korkeus: 101 m

Keskimääräinen korkeus: 328 m

Keskimääräinen korkeus: 250 m

Keskimääräinen korkeus: 4 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 190 m

Porttipahdan tekojärvi, myös lyhyesti Porttipahta, on Kitisen latvoilla Sodankylässä sijaitseva tekojärvi. Järven pinnan säännöstelyväli on 9 metriä, mikä vastaa pinta-alan vaihtelua välillä 34–214 km². Tekojärven täyttö alkoi vuonna 1967 ja se valmistui vuonna 1970. Porttipahdan…

Keskimääräinen korkeus: 267 m

Pihlajavesi on Vuoksen vesistöön kuuluva ja Suur-Saimaaseen luettava järvi Savonlinnan, Sulkavan ja Puumalan alueella Etelä-Savossa. Sen pinta-ala on 712 km², ja pinnankorkeus 75,7 metriä merenpinnan yläpuolella. Pihlajavesi on osa Saimaata, ja se saa vetensä pohjoisesta Haukivedestä mm. Kyrönsalmen…

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 134 m

Oulujärvellä on kirjattu muistiin vedenkorkeuksia vuodesta 1896 lähtien. Joitakin havaintoja puuttuu 1920-luvulta ja vuodelta 1954. Oulujärveä on säännöstelty vuodesta 1951 lähtien Jylhämän voimalaitoksen ja Oulujoen seitsemän muuta voimalaa ajatellen. Säännöstelyn alkamisen jälkeen järven…

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 118 m

Keskimääräinen korkeus: 252 m

Keskimääräinen korkeus: 140 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 261 m

Keskimääräinen korkeus: 296 m

Keskimääräinen korkeus: 132 m

Keskimääräinen korkeus: 186 m

Keskimääräinen korkeus: 112 m

Keskimääräinen korkeus: 89 m

Keskimääräinen korkeus: 272 m

Keskimääräinen korkeus: 293 m

Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä noin 30 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti. Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa…

Keskimääräinen korkeus: 237 m

Iijoki (ruots. Ijo älv) on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Oulun Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee Perämereen Iin kirkonkylän eli Iin…

Keskimääräinen korkeus: 145 m

Keskimääräinen korkeus: 224 m

Keskimääräinen korkeus: 256 m

Keskimääräinen korkeus: 209 m

Keskimääräinen korkeus: 10 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 29 m

Keskimääräinen korkeus: 47 m

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Satakunnan asutus on keskittynyt maakunnan eteläosaan. Merkittävin asutuskeskittymä seuraa Kokemäenjoen vartta, jonne on muodostunut yli 40 kilometrin pituinen Meri-Porista aina Harjavallan Merstolaan saakka ulottuva lähes yhtenäinen taajama-alue. Erityisesti maakunnan pohjoisosassa asutus on…

Keskimääräinen korkeus: 48 m

Pirkanmaan etelä–pohjoissuuntainen ulottuvuus on noin 170 kilometriä. Etelässä Pirkanmaa kurottaa aavistuksen verran 61. leveysasteen eteläpuolelle ja pohjoisessa vastaavasti puoleenväliin 62. leveysastetta (leveysasteelle 62°30). Maakunnan eteläisimmässä osassa auringon korkeus keskipäivällä on…

Keskimääräinen korkeus: 120 m

Keskimääräinen korkeus: 88 m

Keskimääräinen korkeus: 37 m

Keskimääräinen korkeus: 133 m

Keskimääräinen korkeus: 73 m

Keskimääräinen korkeus: 98 m

Keskimääräinen korkeus: 130 m

Keskimääräinen korkeus: 146 m

Keskimääräinen korkeus: 188 m

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Keskimääräinen korkeus: 249 m

Keskimääräinen korkeus: 125 m

Keskimääräinen korkeus: 111 m

Keskimääräinen korkeus: 68 m

Satakunnan maakunnan kaakkoisosassa sijaitsevan Köyliön maisemakuvalle on leimallista maaston tasaisuus ja selväpiirteisyys. Entisen kunnan alueen matalin maastonkohta on Köyliönjärvestä laskevan Köyliönjoen laaksossa (40 m mpy.) ja korkein Säkylänharjulla sijaitseva Kiviharju, jonka korkeus…

Keskimääräinen korkeus: 57 m

Keskimääräinen korkeus: 109 m

Keskimääräinen korkeus: 1 m

Keskimääräinen korkeus: 1 055 m

Nummen maisema on hyvin vaihtelevaa ja alue kuuluu maisemallisesti Kiskon-Vihdin järviseutuun. Nummen maisemaa vallitsee lukuisten murroslinjojen synnyttämien järvien ja lampien, metsien ja laajojen viljeltyjen peltoalojen mosaiikki. Nummella on lisäksi koko Uudenmaan suurimmat suhteelliset korkeuserot.…

Keskimääräinen korkeus: 67 m

Keskimääräinen korkeus: 40 m

Järven vedenpinnan korkeus on 86,9 metriä mpy. Järvi on säännöstelty siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 86,38 metriä ja 87,28 metriä mpy. Säännöstely hoidetaan Vääksyn kartanon voimalaitospadolla, vaikka itse voimalaa ei enää käytetä. Voimalaitospato muodostaa…

Keskimääräinen korkeus: 110 m

Tyrnävä on luode-kaakkoissuunnassa pitkänomainen kunta, joka ulottuu Limingan lakeuksilta Pelson suoalueelle saakka. Kallioperä on pohjoisessa Muhoksen muodostumaan kuuluva jotunista hiekkakiveä, etelässä ja kaakossa on pääasiassa graniittia ja migmatiittia. Kallioperä on lähes kaikkialla paksujen…

Keskimääräinen korkeus: 39 m

Korkeuserot ylängöllä ovat pieniä, paitsi reunoilla missä kallioperän murrokset jyrkentävät pinnanmuotoja. Tammelan ylänköön luetaan myös eteläisen Suomen suurimpiin soihin kuuluva Torronsuo. Länsiosat Tammelasta liittyvät Loimijokilaakson viljelysmaisemiin yhdessä Jokioisten, Humppilan ja…

Keskimääräinen korkeus: 119 m

Keskimääräinen korkeus: 106 m

Keskimääräinen korkeus: 280 m

Keskimääräinen korkeus: 104 m

Keskimääräinen korkeus: 119 m

Maaston keskikorkeus merenpinnasta on Joutsan alueella vaihdellen 100–150 metriä. Korkein maastonkohta on Tammimäki, jonka huippu on 241 metriä merenpintaa ylempänä. Joutsan länsiosan ja Leivonmäen halki kulkee lounaasta tuleva harjujakso.

Keskimääräinen korkeus: 115 m